Taustaa sheltteilylle


Aloitin oman shelttiharrastukseni, kun hankin itselleni ikioman koiran, Susadan Mina Mystican ”Mina”. Mina tuli meille 9.9.2004. Koko kesän vierailin lähes päivittäin Ainilla ja Tiinalla katsomassa ”pikku” Minaa. Ja pieni se kyllä olikin, painoi 1740g, kun tämä pieni sydänten särkijä tuli meille! Ja se päivä oli yksi minun onnellisimmista päivistä! Mutta kuten tiedämme.. nälkä kasvaa syödessä ja niinpä meille tuli 17.7.2005 toinen shelttineiti Sunsweet Fine Line ”Ninni”. Ja päivä kirjautui jälleen niihin onnellisimpiin! 13.5.2006 laumamme kasvoi jälleen yhdellä shelttineidillä, kun Minitiimin Quizz Show "Nasta" tuli meille sijoitukseen. Nasta oli meille tullessaan kahdeksan kuukauden ikäinen ja löysi paikkansa laumasta todella hienosti.
Mystica Linen ensimmäinen pentue syntyi 10.5.2008 ja pentulaatikon pohjalla tuhisi neljä pentua, kolme urosta ja yksi narttu. Ja niinpä tästä pentueesta ainokainen narttu jäi kotiin kasvamaan. Maisa on meidän perheen duracell-patteri .. hih..tämä  kertookin paljon :)

Sanoin aina, etten ikinä ota itselle urosta ja vannomatta paras :D Nyt laumassani on kolme urosta. Nasta pyöräytti sateisena kesäaamuna 2009 pentulaatikkoon iki-ihanaisen urospennun "sademiehen" Nemon. Heti oli selvää, että Nemo jää kotiin. Minan viimeisestä pentueesta 2010 jäi kotiin shelttineiti Miisa ja poijat Curttu ja Frodo. Joten suhinaa riittää päivästä toiseen :)

Kasvattajan peruskurssin kävin helmikuussa 2006 ja kasvattajanimi Mystica Line minulle myönnettiin 3.7.2006. Kennelin nimi tulee Minan ja Ninnin mukaan. Vaikka voisi kuvitella, että se olisi ollut helppoa ”viännellä ja kiännellä” nimeä, mutta voin sanoa, että helppoa se ei ollut! Neljä nimiehdotusta kun piti hakemukseen olla.. Suuret kiitokset Hilpalle ja Miinalle avusta.. useaan otteeseen meillä oli Pelle Pelottoman miettimismyssy päässä ja lopulta se tuottikin tulosta. Tämä hyväksytty nimi oli listalla toisena.

Olen Suomen Kennelliiton ja Shetlanninlammaskoirat ry:n jäsen.

Kukapas se minä olen?

Olen reilusti jo täysi-ikäinen, pitkä hoikka oululainen .. niinku sanonta kuuluu. 

Ammatiltani olen koulunkäynninohjaaja ja työskentelen Haukiputaan koululla. Vuonna 2009 aloitin työn ohella opiskelun Oulun Seudun Ammattiopistossa ja toukokuussa sain opiskeluni loppuun. Koulunkäyntiavustajien erikoisammattitutkintotodistuksen sain 1.6.2012.

Olen lokakuusta 2011 lähtien toiminut Sheltit-lehden päätoimittajana ja marraskuusta 19.6.2013 Kennelliiton nuorisotoimikunta nimesi minut Pohjois-Pohjanmaan kennelpiirin nuorisovastaavaksi.

Shelttiyhdeksikön lisäksi perheeseeni kuuluu kaksi iki-ihanaa poikaani, Jere 15 ja Saku 19. Sekä meidän koirien  "personal traineriä", maatiaiskissa Santtua, joka  pitää huolen siitä, että sisälläkin shelttien kunto on kontrollissa.

Asumme Oulusta n.20 km pohjoiseen päin, Haukiputaalla. Meitä ympäröi kaunis luonto ja Kiiminkijoki virtaa "ihan vieressä". Vain muutaman minuutin ajomatka ja eteemme aukeaa meri, josta saamme nauttia majakkoineen ja kuohuvine laineineen.

Harrastuksista ei varmaankaan ole epäselvyyksiä. Koirien ja poikien kanssa harrastukset sulautuu yksiin. Luonnossa liikutaan ja asuinympäristö suo siihen todella upeat mahdollisuudet.
Agilityä harrastan Minan ja Maisan kanssa. Mina kisaa kakkosluokassa, mutta agility-harrastuksen Mina on jättänyt jo nuoremmille ja Maisan kanssa aloitimme kisaamisen 8.7.2013. Minan tyttären tyttären Pipan kanssa olen aloittanut agilitytreenaamisen toukokussa 2015. 
Koiranäyttelyissä kuljetaan koirien kanssa ristiin rastiin Suomea. Se onkin sitten ihan oma maailmansa. Aina kun hyppää autonrattiin ja suuntaa nokan kohti seuraavaa näyttelypaikkaa, niin silloin huomaa kuinka sitä nauttii näyttelyissä käymisestä,  siellä näkee kauniita koiria ja ystäviä ja tuttuja, joilla on sama harrastus.

Tässä tällainen pieni esittely minusta.

Tervetuloa tutustumaan sheltteihini. Toivottavasti viihdyt ja tulet vierailulle uudelleenkin.